ApteekkiOstoksen blogi

21.9. vietetään maailman Alzheimer-päivää ja sen kunniaksi myös muistiviikkoa.

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia, tiedonkäsittelyä sekä ajatustoimintoja. Yleisin etenevän muistisairauden aiheuttaja on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin on aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita aiheuttajia on esimerkiksi Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat. Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heikentävät sairastuneen toimintakykyä ja sitä kautta kuormittavat itse sairastunutta, mutta myös heidän lähipiiriä monin tavoin. Aina ei kuitenkaan ole kysymys muistisairaudesta. Moni yli 65-vuotias kokee muistiongelmia, mutta yleensä kyse on normaalista ikääntymiseen liittyvästä muutoksesta eikä etenevästä muistisairaudesta. Normaalit ikääntymiseen liittyvät muistiongelmat eivät aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn. Lisäksi myös masennus tai ahdistuneisuus iäkkäällä voi oireilla muistiongelmina.

Omaa muistisairauden riskiä voi pienentää ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa muutamalla vuodella elämäntapoihin vaikuttamalla. Etenkin Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä sekä suojaavia tekijöitä tunnetaan laajasti. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Kuitenkaan kaikkiin riskitekijöihin ei pysty itse vaikuttamaan, joista merkittävin on korkea ikä sekä perinnölliset tekijät. Terveellisiin elämäntapoihin kannattaa kuitenkin panostaa, sillä ne antavat suojaa etenkin niille, joilla on perintötekijöiden vuoksi korkeampi sairastumisriski.

Aivoja kannattaa ruokkia monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla. Esimerkiksi kasvikset, hedelmät, kasviöljyt ja kala kannattaa olla mukana ruokavaliossa, sillä ne sisältävät ravintoaineita ja vitamiineja, jotka suojaavat aivoverisuonia ja sydäntä. Aivot tarvitsevat etenkin riittävästi rasvoja. Rasvojen laatua kannattaa kuitenkin tarkkailla. Parempia rasvoja on kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä saatavat pehmeät rasvat. Runsas tyydyttyneiden rasvojen eli kovien rasvojen (esimerkiksi eläinrasva) käyttö voi sen sijaan olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa verisuonien ahtautumista. Vitamiineista etenkin B12-vitamiini on tärkeä aivojen ja hermoston toiminnalle. Iäkkäillä B12-vitamiinin imeytyminen voi heikentyä, jolloin voi olla tarpeen ottaa B12-vitamiinilisää. Kuitenkaan yhdellä ruoka-aineella tai vitamiinilla ei voi ihmeitä tehdä, joten kannattaa panostaa ruoan monipuolisuuteen ja säännöllisyyteen.

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät myös muistivireyttä. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja aivosolujen yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat. Tämä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Lisäksi liikunta voi auttaa etenkin verenpaineen laskemisessa ja painon hallinnassa. Kaikki sydämen sykettä nostava liikunta on kannattavaa eli ei vain perinteiset kuntosalit ja juoksulenkit vaan myös esimerkiksi imurointi, haravointi, marjastus ja kävely. Liikunta parantaa myös unen laatua ja vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita, jotka myös voivat väliaikaisesti heikentää muistia.

Aivoja voi jumpata myös perinteisillä ristikoilla, kulttuurilla, palapeleillä, opiskelulla ja periaatteessa kaikella missä aivot joutuvat poikkeamaan rutiineista. Tekemisessä tärkeää on se, että se on mielekästä ja siitä saa iloa. Rutiineista voi poiketa myös esimerkiksi kävelemällä uutta reittiä tai muuttamalla arjen järjestystä. Myös unesta huolehtiminen on tärkeää, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Hyvä ja riittävä uni on edellytys aivojen toiminnalle muistin kannalta. Arjessa voisi toimia hyvin niin sanottu kahdeksan tunnin sääntö: 8 tuntia lepoa, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia mielekästä vapaa-aikaa. Mikäli työ on fyysisesti kuormittavaa, kannattaa vapaa-ajalla panostaa lepäämiseen ja päinvastoin.

Muistisairauksiin liittyy yhä paljon häpeää ja kielteisiä asenteita. Muistisairaudet ovat kuitenkin kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan, sitä tehokkaammin muistioireita pystytään hoitamaan. Lopuksi pieni apulista, milloin omista tai läheisen muistioireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin.

Tärkein merkki on selkeä muutos entiseen verrattuna ja vaikutus arjessa selviytymiseen

Oma tai läheisen huoli muistista

Muistioireet haittaavat töitä tai arjessa toimimista

Tapaamisten unohtaminen

Vaikeus löytää sanoja tai väärien sanojen käyttö

Päättelykyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen

Kellon tai taloudellisten asioiden ymmärtämisen vaikeus

Esineiden kadottaminen

Persoonallisuuden muuttuminen, mielialamuutokset

Vetäytyminen

 

 

Lisää tietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton verkkosivuilta.

 

 

 

 

Lähteet: Muistiliitto, THL

Vesiliukoisilla B-vitamiineilla on tärkeitä tehtäviä elimistön solujen aineenvaihduntatasolla. B12 -vitamiinia eli kobalamiinia tarvitaan muistin ja hermoston normaaliin toimintaan, elimistön aineenvaihduntaan ja verisolujen, kuten puna- ja valkosolujen muodostumiseen. Tiestikö, että foolihappo ja B12 -vitamiini ovat toisistaan riippuvaisia? Foolihapon ja B12 -vitamiinin aineenvaihdunnat ovat kytkeytyneet toisiinsa siten, että B12 -vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon. 

Jättimäisiä punasoluja, muistiongelmia ja heikotusta?

B12-vitamiinin puutostilan oireita voivat olla muun muassa muistin ja tuntoaistin häiriöt. Foolihapon tai B12 -vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös megaloblastista anemiaa, mikä tarkoittaa, että puutostilan seurauksena punasolut muuttuvat tilavuudeltaan poikkeuksellisen suuriksi. B12 -vitamiinin puutos johtuu iäkkäillä usein imeytymishäiriöistä, joka voi johtua esimerkiksi helikobakteerin aiheuttamasta mahalaukun tulehduksesta. Yli 65-vuotiaista jopa kolmasosalla B12 -vitamiinipitoisuudet ovat normaalin alarajoilla tai matalat. Syynä voi myös olla B12 -vitamiinin riittämätön saanti!

B12 -vitamiinia ruokavaliosta

B12-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on 2 mikrogrammaa. B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta, kalasta, kananmunasta, sisäelimistä ja  maitotuotteista. Erityistä huomiota B12- vitamiinin saantiin tuleekin kiinnittää, jos olet kasvissyöjä tai vegaani, raskaana tai imetät, sairastat laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa, tai jos olet ollut pitkäaikaisella paastolla, dieetillä tai laihdutuskuurilla. Myös stressi, kova fyysinen rasitus, sekä sairastelu ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät riskiä B12 -vitamiinin puutokselle.

Ravintolisät sisältävät päivittäiseen saantisuositukseen nähden runsaasti B12 -vitamiinia, yleensä n. 1 milligramman verran. Liikakäyttöä ei kuitenkaan ole syytä pelätä, sillä vesiliukoisena B12 -vitamiinia ei voi saada vahingossa liikaa ravinnosta tai ravintolisistä!

Ravintolisissä B12 -vitamiini on yleensä syanokobalamiinin muodossa, jonka elimistö muokkaa aktiiviseen metyylikobalamiinimuotoon.

Mistä puutoksen voi tunnistaa?

Tulee muistaa, että aina B12 -vitamiinin puutos ei tunnu tai oireile millään lailla, joten ainoa varma  keino vitamiinitason selvittämiseen on laboratoriokoe. Lisäksi kannattaa huomioida, että jotkut lääkkeet, kuten diabeteslääke metformiini (Metforem, Metformin) ja närästyksen hoitoon tarkoitetut happosalpaajat (esim. Somac, Esomeprazol) heikentävät B12 -vitamiinin imeytymistä. Näiden valmisteiden pitkäaikaista käyttöä olisikin hyvä kontrolloida säännöllisesti hoitavan lääkärin vastaanotolla.

B12 -vitamiinia purkista?

B12 -vitamiinia sisältäviä ravintolisiä löydät apteekista. Laadukkaita B12 -vitamiinivalmisteita ovat esimerkiksi Betolvex, Bethover ja Beko Strong. Jos haluat varmistaa monipuolisen B-vitamiinien saannin, valitse esimerkiksi muitakin B-ryhmän vitamiineja sisältävä Betolvex Strong! Bethover ja Beko Strong -kauppanimien alta löydät myös B12-vitamiinin ja foolihapon yhdistelmävalmisteet.

B12 -vitamiinin imeytyminen on tarkkaa ja tapahtuu ohutsuolessa. Imeytyminen vaatii mahalaukun seinämän erittämää sisäistä tekijää, johon B12 -vitamiinin on liityttävä imeytyäkseen. Joskus B12 -vitamiini ei vain yksinkertaisesti imeydy riittävästi suun kautta otettuna, esimerkiksi sisäisen tekijän puutoksen vuoksi, jolloin vitamiinia voidaan annostella pistoksin.

 

Muista jäädä seuraamaan blogiamme, jatkossa luvassa lisää postauksia muista B-ryhmän vitamiineista!

 

Kirjoittajina farmaseutti Rosanna sekä sairaanhoitaja, kätilö ja merkonomiopiskelija Sanna

Vesiliukoisilla B-vitamiineilla on tärkeitä tehtäviä elimistön solujen aineenvaihduntatasolla. B12 -vitamiinia eli kobalamiinia tarvitaan muistin ja hermoston normaaliin toimintaan, elimistön aineenvaihduntaan ja verisolujen, kuten puna- ja valkosolujen muodostumiseen. Tiestikö, että foolihappo ja B12 -vitamiini ovat toisistaan riippuvaisia? Foolihapon ja B12 -vitamiinin aineenvaihdunnat ovat kytkeytyneet toisiinsa siten, että B12 -vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon. 

Jättimäisiä punasoluja, muistiongelmia ja heikotusta?

B12-vitamiinin puutostilan oireita voivat olla muun muassa muistin ja tuntoaistin häiriöt. Foolihapon tai B12 -vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös megaloblastista anemiaa, mikä tarkoittaa, että puutostilan seurauksena punasolut muuttuvat tilavuudeltaan poikkeuksellisen suuriksi. B12 -vitamiinin puutos johtuu iäkkäillä usein imeytymishäiriöistä, joka voi johtua esimerkiksi helikobakteerin aiheuttamasta mahalaukun tulehduksesta. Syynä voi myös olla B12 -vitamiinin riittämätön saanti!

B12 -vitamiinia ruokavaliosta

B12-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on 2 mikrogrammaa. B12-vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta, kalasta, kananmunasta, sisäelimistä ja  maitotuotteista. Erityistä huomiota B12- vitamiinin saantiin tuleekin kiinnittää, jos olet kasvissyöjä tai vegaani, raskaana tai imetät, sairastat laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa, tai jos olet ollut pitkäaikaisella paastolla, dieetillä tai laihdutuskuurilla. Myös stressi, kova fyysinen rasitus, sekä sairastelu ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät riskiä B12 -vitamiinin puutokselle.

Ravintolisät sisältävät päivittäiseen saantisuositukseen nähden runsaasti B12 -vitamiinia, yleensä n. 1 milligramman verran. Liikakäyttöä ei kuitenkaan ole syytä pelätä, sillä vesiliukoisena B12 -vitamiinia ei voi saada vahingossa liikaa ravinnosta tai ravintolisistä!

Mistä puutoksen voi tunnistaa?

Tulee muistaa, että aina B12 -vitamiinin puutos ei tunnu tai oireile millään lailla, joten ainoa varma  keino vitamiinitason selvittämiseen on laboratoriokoe. Lisäksi kannattaa huomioida, että jotkut lääkkeet, kuten diabeteslääke metformiini (Metforem, Metformin) ja närästyksen hoitoon tarkoitetut happosalpaajat (esim. Somac, Esomeprazol) heikentävät B12 -vitamiinin imeytymistä. Näiden valmisteiden pitkäaikaista käyttöä olisikin hyvä kontrolloida säännöllisesti hoitavan lääkärin vastaanotolla.

B12 -vitamiinia purkista?

B12 -vitamiinia sisältäviä ravintolisiä löydät apteekista. Laadukkaita B12 -vitamiinivalmisteita ovat esimerkiksi Betolvex, Bethover ja Beko Strong. Jos haluat varmistaa monipuolisen B-vitamiinien saannin, valitse esimerkiksi muitakin B-ryhmän vitamiineja sisältävä Betolvex Strong! Bethover ja Beko Strong -kauppanimien alta löydät myös B12-vitamiinin ja foolihapon yhdistelmävalmisteet.

 

Muista jäädä seuraamaan blogiamme, jatkossa luvassa lisää postauksia muista B-ryhmän vitamiineista!