ApteekkiOstoksen blogi

21.9. vietetään maailman Alzheimer-päivää ja sen kunniaksi myös muistiviikkoa.

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia, tiedonkäsittelyä sekä ajatustoimintoja. Yleisin etenevän muistisairauden aiheuttaja on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin on aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Muita aiheuttajia on esimerkiksi Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat. Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heikentävät sairastuneen toimintakykyä ja sitä kautta kuormittavat itse sairastunutta, mutta myös heidän lähipiiriä monin tavoin. Aina ei kuitenkaan ole kysymys muistisairaudesta. Moni yli 65-vuotias kokee muistiongelmia, mutta yleensä kyse on normaalista ikääntymiseen liittyvästä muutoksesta eikä etenevästä muistisairaudesta. Normaalit ikääntymiseen liittyvät muistiongelmat eivät aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn. Lisäksi myös masennus tai ahdistuneisuus iäkkäällä voi oireilla muistiongelmina.

Omaa muistisairauden riskiä voi pienentää ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa muutamalla vuodella elämäntapoihin vaikuttamalla. Etenkin Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä sekä suojaavia tekijöitä tunnetaan laajasti. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Kuitenkaan kaikkiin riskitekijöihin ei pysty itse vaikuttamaan, joista merkittävin on korkea ikä sekä perinnölliset tekijät. Terveellisiin elämäntapoihin kannattaa kuitenkin panostaa, sillä ne antavat suojaa etenkin niille, joilla on perintötekijöiden vuoksi korkeampi sairastumisriski.

Aivoja kannattaa ruokkia monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla. Esimerkiksi kasvikset, hedelmät, kasviöljyt ja kala kannattaa olla mukana ruokavaliossa, sillä ne sisältävät ravintoaineita ja vitamiineja, jotka suojaavat aivoverisuonia ja sydäntä. Aivot tarvitsevat etenkin riittävästi rasvoja. Rasvojen laatua kannattaa kuitenkin tarkkailla. Parempia rasvoja on kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä saatavat pehmeät rasvat. Runsas tyydyttyneiden rasvojen eli kovien rasvojen (esimerkiksi eläinrasva) käyttö voi sen sijaan olla haitallista, sillä se voi aiheuttaa verisuonien ahtautumista. Vitamiineista etenkin B12-vitamiini on tärkeä aivojen ja hermoston toiminnalle. Iäkkäillä B12-vitamiinin imeytyminen voi heikentyä, jolloin voi olla tarpeen ottaa B12-vitamiinilisää. Kuitenkaan yhdellä ruoka-aineella tai vitamiinilla ei voi ihmeitä tehdä, joten kannattaa panostaa ruoan monipuolisuuteen ja säännöllisyyteen.

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät myös muistivireyttä. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja aivosolujen yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat. Tämä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Lisäksi liikunta voi auttaa etenkin verenpaineen laskemisessa ja painon hallinnassa. Kaikki sydämen sykettä nostava liikunta on kannattavaa eli ei vain perinteiset kuntosalit ja juoksulenkit vaan myös esimerkiksi imurointi, haravointi, marjastus ja kävely. Liikunta parantaa myös unen laatua ja vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita, jotka myös voivat väliaikaisesti heikentää muistia.

Aivoja voi jumpata myös perinteisillä ristikoilla, kulttuurilla, palapeleillä, opiskelulla ja periaatteessa kaikella missä aivot joutuvat poikkeamaan rutiineista. Tekemisessä tärkeää on se, että se on mielekästä ja siitä saa iloa. Rutiineista voi poiketa myös esimerkiksi kävelemällä uutta reittiä tai muuttamalla arjen järjestystä. Myös unesta huolehtiminen on tärkeää, sillä aivot tarvitsevat lepoa. Hyvä ja riittävä uni on edellytys aivojen toiminnalle muistin kannalta. Arjessa voisi toimia hyvin niin sanottu kahdeksan tunnin sääntö: 8 tuntia lepoa, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia mielekästä vapaa-aikaa. Mikäli työ on fyysisesti kuormittavaa, kannattaa vapaa-ajalla panostaa lepäämiseen ja päinvastoin.

Muistisairauksiin liittyy yhä paljon häpeää ja kielteisiä asenteita. Muistisairaudet ovat kuitenkin kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan, sitä tehokkaammin muistioireita pystytään hoitamaan. Lopuksi pieni apulista, milloin omista tai läheisen muistioireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin.

Tärkein merkki on selkeä muutos entiseen verrattuna ja vaikutus arjessa selviytymiseen

Oma tai läheisen huoli muistista

Muistioireet haittaavat töitä tai arjessa toimimista

Tapaamisten unohtaminen

Vaikeus löytää sanoja tai väärien sanojen käyttö

Päättelykyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen

Kellon tai taloudellisten asioiden ymmärtämisen vaikeus

Esineiden kadottaminen

Persoonallisuuden muuttuminen, mielialamuutokset

Vetäytyminen

 

 

Lisää tietoa muistisairauksista esimerkiksi Muistiliiton verkkosivuilta.

 

 

 

 

Lähteet: Muistiliitto, THL