Hiivatulehdus on yleinen vaiva erityisesti nuorilla naisilla. Alle murrosikäisillä tytöillä hiivatulehdus on harvinainen, ja hoito aloitetaan yleensä lääkärin määräyksestä. Vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen estrogeenin puute voi ohentaa ja kuivattaa emättimen limakalvoja, mikä saattaa aiheuttaa ärsytystä ja kirvelyä. Tämä voi usein sekoittua hiivatulehdukseen. On tärkeää huomata, että alle 16-vuotiaiden tyttöjen ja yli 60-vuotiaiden naisten ei yleensä suositella aloittavan hiivalääkitystä ilman lääkärin määräystä.

Hiivatulehdus on harvinainen miehillä, joten myös miehen on hyvä hakeutua lääkärin arvioon diagnoosin varmistamiseksi. Ilman reseptiä saatavat hiivalääkkeet ovat yleensä tarkoitettu niille, joilla on aiempi diagnoosi hiivatulehduksesta. Hiivatulehduksen oireisiin kuuluvat yleensä voimakas kirvely ja kutina, mutta kutinaa saattaa esiintyä myös ilman muita oireita. Valkovuoto on tyypillisesti vaaleaa, paksua, kokkareista ja tahmaista, mutta yleensä hajutonta. Sisä- ja ulkosynnyttimien limakalvoilla voi esiintyä ärtyneisyyttä sekä punoittavaa ihottumaa ja haavaumia.

Jos aiemmin hiivatulehdusta sairastanut tunnistaa oireet, hän voi yleensä hoitaa ne itsehoitolääkkeillä, kuten emätinvoiteilla, -puikoilla tai suun kautta otettavilla kapseleilla. Jos oireet eivät lievity kolmessa vuorokaudessa tai ne eivät parane viikon kuluessa, on suositeltavaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Jos oireet pahenevat hoidon aikana, lääkärille on myös mentävä.

Jos hiivatulehdus uusiutuu kolmannen kerran puolen vuoden sisällä, on suositeltavaa konsultoida lääkäriä syyn selvittämiseksi ja sopivan hoidon löytämiseksi. Tällaisessa tilanteessa lääkärin arvio on tärkeä, jotta voidaan varmistaa, ettei oireiden taustalla ole jokin muu vakavampi syy.